Ensi viikolla on edessä ammattitutkinnon viimeinen näyttö Osaava Nainen -messuilla Turussa. Luvassa sekä ryhmä- että yksilösuorituksia, demoja ja neuvontaa. Myyntiäkin kai. Arviointikeskusteluja ja lopulta sitten selviää, joko sen viimeisen tavun floristi-sanasta saan. Sopivasti jännittää, ei liikaa eikä liian vähän.

Sitä odotellessa voi muistella elokuun sidonnan ja tilakoristelun näyttöä. Tehtävinä oli suunnitella ojennettava kimppu Timo Soinille, koristella kirja, suunnitella ja toteuttaa morsiamen koriste, marja- ja hedelmäviljelijän surulaite sekä iso tilakoriste omavalintaisen yrityksen sadonkorjuujuhlaan.

Timo Soinille halusin tehdä valtikkamaisen kimpun puolueen ”kuninkaalle” ja olin periaatteessa työhöni tyytyväinen. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota muodon puutteisiin ja materiaalin käyttöön ja oikeassahan arvioijat olivat. Mutta luulen että Timo olisi kimpun vastaanottanut ilman mutinoita.

Kirjankoristelussa idea voitti tekniikan. Markus Kajon kuivakka huumori kuuluu suosikkeihini, ja siksi halusin koristella Kajon ”Ihmisen käsikirjan” asianmukaisella tyylillä ja hartaudella. (Ja pääsin siitä syystä lisänäyttöön osoittamaan, että osaan muutakin kuin liimata. Sopii tyyliin tämäkin.)

Terveiset vaan Kettuselle.

Morsian sai rankatekniikalla sidotun kimpun. Muoto ja tyyli lähtivät morsiamesta ja tämän puvusta, ihan tavanomaista kimppua ei tälläkään kertaa tullut. Hortensia ei oikein kestä ilman vettä tiistaista perjantaihin, mutta muuten yllättävän hyväkuntoinen kimppu muutaman päivänkin jälkeen vielä oli!

Marja- ja hedelmäviljelijälle halusin tehdä seppeleen. Ajatuksena oli käyttää kotimaisia materiaaleja ja päädyin viinimarjan lehtiin sekä tavalliseen begoniaan. Materiaalinkäytöstä tuli huomautuksia ja yksipuolisiahan ne olivatkin. Begonia toimii kuitenkin ihan loistavasti sidontatyössä ja viinimarjanlehdet niin ikään. Pohjana on Oasiksen ekopohja, jossa ei ole käytetty muovia. Ehkä tästäkin voisi jatkokehitellä vielä jotain.

Tilakoriste tuli Helsingin Bulevardilla sijaitsevaan tilaan. En halunnut tehdä perinteistä maalaisromanttista työtä pääkaupungin ydinkeskustaan, joten suunnitelin vähän modernimman version. Oma ajankäyttöni aiheutti sen, että muoto ei ollut aivan niin sulava kuin sen piti olla, mutta muuten olin lopputulokseen tyytyväinen.

Ai niin ja se lisänäyttö. Siinä sain tehdä irroitettavan koristeen valokuvakehykseen. Kehyksen morsian on juuri se, jolle suunnittelin morsiuskimpun. Materiaaleina alumiinilanka, kuismanmarjat ja orkidean kukinnot.

Ensi viikkoa odotellessa.

Share: